Koulut ja koulujärjestelmä

Englannissa koulun aloittavat jokaisena vuonna ne lapset, jotka ovat elokuun viimeiseen päivään mennessä täyttäneet 5 vuotta. Aloitusvuosi ei siis määräydy syntymävuoden mukaan, kuten esimerkiksi Suomessa, vaan jokaisella luokka-asteella on kahtena vuonna syntyneitä lapsia. Oppivelvollisuus päättyy 18 ikävuoteen. Ennen koulun alkua on mahdollista osallistua varhaiskasvatukseen, jota tarjotaan julkisissa päivähoitopaikoissa ja kouluissa 38 viikkoa vuodessa ilmaiseksi 3-4-vuotiaille lapsille. Yksityisten tahojen järjestämä varhaiskasvatus pääosin melko kallista.

Vanhemmat voivat valita, meneekö lapsi ilmaiseen julkiseen kouluun, maksulliseen yksityiskouluun vai jääkö hän kotiopetukseen.

Primary school (years 1 to 6, ikävuodet 5-11) ja secondary school (years 7 to 11, ikävuodet 12-16) vastaavat pitkälti Suomen ala- ja yläastetta. Poikkeuksena secondary schoolin kaksi viimeistä vuotta, joiden aikana opiskellaan ainoastaan kuutta pakollista ja vähintään kolmea valinnaista ainetta. Secondary school päättyy näistä aineista pidettäviin loppukokeisiin, joissa suoritetaan GCSE, General Certificate of Secondary Education. GCSE-menestys vaikuttaa jatko-opintoihin pääsemiseen.

Secondary schoolissa pakollisia aineita: englannin kieltä ja kirjallisuutta, luonnontieteitä (biologia, fysiikka ja kemia) sekä matematiikkaa opiskellaan kolmella eri tasolla. Myös loppukokeisiin osallistutaan tasojen mukaisesti. Level 3 on tasoista korkein ja level 1 matalin. Tasoilta toiselle voi siirtyä opintojen aikana koulumenestyksen mukaisesti.

Secondary schoolin jälkeen opintoja jatketaan collegessa. Sixth form college on suomalaisen lukion kaltainen, yleissivistävä oppilaitos, jonka suorittaminen edesauttaa yliopistoon (university) pääsemistä. Sixth formiin päästäkseen on oppilaan suoritettava GCSE-tutkintonsa vähintään level 2 -tasolla. Sixth formissa järjestetään ylioppilaskokeita vastaavat A-level -kokeet, joihin valmistaudutaan koko kolmivuotisen koulutuksen ajan. Ammatillisia opintoja tarjoaa General further education (GFE) college, jonka lisäksi erikoisaloja, kuten maatalous, teatteri ja tanssi, opiskellaan omissa college-oppilaitoksissaan.

Collegen sijaan on mahdollista opiskella ammattiin myös oppisopimuksella. Ennen vuotta 2013, kun oppivelvollisuusikä oli matalampi, ei ole ollut myöskään tavatonta lopettaa koulunkäyntiä heti secondary schoolin jälkeen ja mennä suoraan työelämään.

Yliopistotutkinto alkaa useimmiten kolmivuotisella bachelor-tutkinnolla, jonka jälkeen voi suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon (master) ja tohtoritutkinnon (doctoral level). Yliopisto-opiskelu on Iso-Britanniassa maksullista, ja sitä varten haetaan tavallisesti stipendejä ja opintolainaa.

Koulukulttuuri

Kaikki oppilaat käyttävät kouluissa koulupukuja riippumatta siitä, onko kyseessä yksityinen vai julkinen koulu. Primary schoolissa koulupukuun kuuluu mustat housut tai hame, valkoinen pikeepaita ja koulun tunnusvärinen neule. Secondary schoolissa ja sixth form collegessa yläosana on valkoinen kauluspaita, musta bleiseri ja koulun tunnusvärinen solmio. GFE collegessa ei käytetä koulupukuja.

Koulun säännöt ja niiden tiukkuus riippuvat paljon siitä, onko koulu julkinen vai yksityinen. Monet yksityiskoulut ovat myös kristillisiä, jolloin säännöt saattavat olla vanhoillisemmat. Joka koulussa vaaditaan kuitenkin kohteliasta käytöstä opettajia kohtaan, ja heitä puhutellaankin sukunimellä, esimerkiksi Miss / Mrs / Mr Smith.

Koulu alkaa joka aamu 8:30 ja päättyy klo 15:15. Koulupäivän aikana on kaksi taukoa, 15 minuutin tauko kello 10:45 ja tunnin pituinen lounastauko kello 12:30. Muutoin 50 minuuttia kestäviltä oppitunneilta siirrytään suoraan seuraavalle. Koulubussi tuo kauempaa, esimerkiksi Baslowsta Chesterfieldiin kulkevat oppilaat aamuisin kouluun, ja paikalliset saapuvat pääsääntöisesti kävellen tai pyörällä.

Koululounas on maksullinen suurimmalle osalle oppilaista, minkä vuoksi iso osa tuo joko omat eväät tai hakee ruoan lounastauolla kaupasta. Ilmaisen koululounaan saavat vain kahden ensimmäisen vuoden oppilaat primary schoolissa, sekä vähävaraisten perheiden lapset. Jälkimmäisestä joutuu helposti muiden silmätikuksi.

Koulut järjestävät myös jonkin verran vapaaehtoista harrastustoimintaa koulupäivien päätteeksi, nk. after school clubs. Kouluilla on esimerkiksi omat jalkapallo-, koripallo-, sekä rugbyjoukkueet, jotka kilpailevat toisiaan vastaan koulujen välisissä otteluissa.