Roibrant Feranna
KutsumanimiFeri KasvattajaWindels Estate
SukupuoliOri OmistajaStall Valderhaug (VRL-08942)
Syntynyt/Ikä12.06.2017 / 8-vuotias, ikääntyy SHS:n mukaan Meriitit-
RekisterinumeroVH18-031-0056 Painotusestepainotus
Rotusuomalainen puoliverinen Koulutustaso150 cm
Väri/merkitmusta (aa / EE) Säkäkorkeus168 cm

Siinä missä Feri päällisin puolin antaa itsestään hyvinkin korskean ja miehekkään kuvan, on jo heti alkuun todettava, että tämä “uljas musta” on yksi pahainen neitipoika, oikea dramaqueen. Jos olette joskus nähneet elokuvissa oikein karikatyyrisen homomiehen, niin Feri on juuri sellainen, pikkurilli pystyssä ja nenäänsä nyrpistellen kekkuloiva elostelija. Se ei oriin hienoutta tokikaan laimenna, ajoittain jopa korostaa sitä, mutta ihan kauheasti uskottavuutta ei Ferillä enää ainakaan kotopuolessa ole jäljellä.

Kun oriin mielenmaisemaa oppii tuntemaan, ei se loppujen lopuksi ole kauhean haastava hevonen, jos nyt sellaisen ensivaikutelman antaakin. Äijämäisiä elkeitä ja maneereja löytyy ja Feri osaa pienellä kiukuttelulla yrittää vaatia kuninkaallista kohtelua, mutta loppujen lopuksi se ei ihan kauhean tosissaan uskalla ihmisille pokkuroida. Kyllähän ori hapanta naamaa saattaa näyttää mikäli ei saa tahtoaan läpi, mutta mitään pirttihirmua tai hevoskuiskaajaa ei tämän hallitsemiseen tarvita. Luultavasti Feri on hieman epävarmana hevosena vain tyytyväinen jos sillä on joku luotettava auktoriteetti yläpuolellaan, eikä yhtään haittaa jos se auktoriteetti hänen ylhäisyyttään vähän palveleekin. Kaikki huomio on Ferin mielestä vähintäänkin ansaittua, joten tavallisimmat hoitotoimenpiteet eivät sen kanssa aiheuta ongelmia. Toki elämän varjopuolelle mahtuu koko joukko ikäviäkin toimia, esimerkiksi peseminen (ja ylipäätään kaikki märkä). Luulisi, että kilpahevonen olisi elämänsä aikana jo moiseen tottunut, vaan ei - pesuboxiin meneminen aiheuttaa kerta toisensa jälkeen vähintäänkin silmien pyörittelyä ja steppaamista, puhumattakaan jos sateella pitäisi mennä ulos. Niin ikään myös kengittäjän ja eläinlääkärin ammatit voisi oriin puolesta kieltää lailla, eivätkä kisamatkatkaan aina tunnu sopivat Ferin oman tärkeysjärjestyksen kärkipäähän. Kaikesta sen kanssa kuitenkin selviää sopivan jämäkällä otteella.

Ratsuna ori on osaava ja eteenpäinpyrkivä, mutta herkkä. Kuten muussakin elämässään, meinaa Ferin keskittyminen karata ratsastettaessakin pörhistelyyn ja elvistelyyn, vallankin jos ympäristössä sattuu olemaan häiriötekijöinä muita hevosia. Keskittymiskyky saattaa herpaantua myös epäilyttävien esineiden ja tapahtumien vuoksi, ja etenkin vieraissa paikoissa ympäristöön tutustumiseen kannattaa käyttää oriin kanssa aikaa. Jos yhteys ei pahemmin pätki, on Feri kuitenkin aika simppeli ratsu, sellainen putkiaivo joka sitten keskittyessään keskittyy täysillä siihen yhteen juttuun. Hyppykykyä ja -voimaa tähän hevoseen on pakattu ronskimmalla otteella, ja kookkaaksi oriiksi Feri yllättää ketteryydellään. Sillä on hyvä tasapaino ja kykyä taittua tiukkoihinkin kulmiin.

Feri on varsin miellyttävä ratsastettava myös sileällä, mutta maastoon sen kanssa ei välttämättä tarvitse edes yrittää. Ori ei ole lähellekään liikennevarma ja rauhallinen metsäretkikin voi sen mielikuvituksella kääntyä nopeasti katastrofiksi. Ihan turvallisinta rentoutumista ja höntsäilyä Ferille onkin vaikkapa jonkinlainen aivojumppa ihan kotipihassa.

Luonne © Serena
Hevoslistauksen kuva © Aino Nyberg

i: Fandango Oasis
fwb, 167cm, mrn
ii: Foxcatcher
fwb, 170cm, trn
KTK-II, Q
iii: Firehunter evm
iie: Foxlady evm
ie: Tracey GER
trak, 173cm, m
iei: Wertos GER evm
iee: Tragedy II evm
e: Roibrant Aralia
fwb, 165cm, trn
Pf
ei: Alphons
fwb, 170cm, trn
KTK-II, EV-II, ERJ-II, SG
eii: Aaron evm
eie: Renegade evm
ee: Kit-kat
fwb, 164cm, rn
FC
eei: Whisper Man evm
eee: Kitty Kat evm
Varusteet
Hoito-ohjeet
Tulossa
Jälkikasvu
Syntynyt Skp, väri Varsan nimi Emä
12.06.2020ori, mkmSierra Cradle of FilthDirty Blonde STC
01.03.2018tamma, ?Whitesnake STCWaldein Guns 'n' Roses
Feri on käytettävissä jalostukseen. Pyynnöt shelyesyllapito(at)gmail.com.
Värigenetiikka: aa / EE
A-lokus: ei-agouti (aa) – Kykenee tuottamaan mustapohjaisia jälkeläisiä.
E-lokus: Homotsygootti (EE) – Ei tuota rautiaspohjaisia jälkeläisiä.
ERJ estekilpailut
sijoitusta, joista voittoja (voittoprosentti %)
23.07.2021De Civitate Deorum140 cm6 / 40
Villit estekilpailut
sijoitusta, joista voittoja (voittoprosentti %)
27.08.2021Kalla Cup Virgo 2021140 cm6 / 38
02.07.2021Paris Sim Jumping Week140 cm11 / 50
02.07.2021Paris Sim Jumping Week150 cm6 / 50
Valmennukset
00.00.0000 - paikka - valmentaja (© kirjoittaja)
Ei valmennuksia.
Päiväkirjamerkinnät
12.01.2018 (© ent. omistaja Nikki)
Feranna ei ollut laisinkaan mielissään, kun saavuin tarhalle riimunnarun kanssa keskeyttämään sen maratontreenejä. Vislasin oria luokseni vain saadakseni vastaukseksi äkäisen pukituksen ja luimistelua. “Feranna! Tänne nyt niiku ois jo!” komensin hevosta ja laskin kädet lanteilleni näyttääkseni, että olin tosissani. Ori kääntyi mulkoilemaan minua, kuin olisi yrittänyt arvioida, miten tosissani olin. Varoittava “nyt!” sai Ferannan kuitenkin astelemaan - joskin arvokkaan turhautuneesti, mokoma draamakuningatar - portille. Rapsutin orin valkeaa tähteä hellästi ja kiinnitin riimunnarun sen riimuun, ennen kuin avasin hevoselle portin. Suljin portin ja lähdin taluttamaan sitä talliin.

“Oota siinä, mä haen vaa harjat”, informoin hevostani ja kävelin lähes tyhjän tallin poikki. Kaikki olivat lähteneet viettämään perjantaita etuajoissa, joten tallissa ei ollut hevosten lisäksi ketään. Hain punaisen muovipakin varustehuoneesta ja tarkistin samalla, että kaikki oli paikoillaan, minkä jälkeen palasin Ferannan luokse. Se nosteli jalkojaan ja käänteli suippoja korviaan kertoakseen, ettei arvostanut yksinjäämistä yhtään. Lohdutin prinsessahevostani ja rupesin hieromaan sitä pyörivin liikkein kumisualla, kun olin laskenut harjapakin tarpeeksi kauas, ettei Feranna pääsisi varastamaan harjoja tai potkimaan pakkia nurin. Hieronta näytti kelpaavan herralle ja se päätti ilmeisesti tällä kertaa antaa anteeksi, mutta vain, koska se sai niin hyvää palvelua! Hymähdin hiljaa ja toruin oria hassuksi, jatkaen sitten sen harjaamista.

Musta ori näytti uteliaalta, kun talutin sen maneesiin. Napsautin valot päälle, suuntasin hevosen kanssa valkealle pohjahiekalle ja suljin sitten maneesin oven perässäni, vaikka eipä ori olisikaan vapaana, eikä se olisi varmaan karannut vaikka olisikin ollut irrallaan, sillä se oli löytänyt jotain hyvin mielenkiintoista; Kummallinen möhkylä, jota kannoin toisella kädelläni. Nuori puoliverinen tutki rungotonta satulaa sieraimet suurina ja vähintäänkin epäluuloisena, ennen kuin se pärskähti ja luimisti päätään, katsellen möhkylää kieroon. “Ei tasan käy!” se tuntui sanovan. “No sulta ei nyt kysytty”, ilmoitin hevoselle. Olin onnellinen, ettei paikalla ollut muita; Hulluksihan he olisivat luulleet, jos olisivat tienneet, että käytin iltani hevosen kanssa väittelemiseen.

Lämmittelin hevosta juoksuttamalla sitä liinassa ympärilläni. Aloitin rennolla käynnillä, minkä jälkeen ori sai reipastaa tempoaan, mutta ei saanut ravata vielä. Vaihdoin pari kertaa suuntaa, ennen kuin pyysin Ferannalta ravia. Ori hypähti innokkaaseen raviin ja meinasi innoissaan melkein sotkeutua jalkoihinsa, kunnes muisti, miten jalat taas menivätkään ravatessa. Nuori puoliveriseni ravasi ketterästi ympyrällä, välillä pärskähdellen ja yrittäen nostaa laukkaa, joskin se jokaisen kerran sai torun ja käskyn pysyä ravissa.

Kun Feranna sitten lopulta sai luvan siirtyä laukkaan, se ei olisi voinut olla iloisempi. Ori intoutui kiitämäänkin vähän ja jouduin rauhoittelemaan hevosta huolellisesti, ennen kuin se muisti tehtävänsä ja hidasti vähän tahtia laukatessaan ympyrää liinassa. Annoin sen taas vaihtaa ahkerasti suuntaa, jotta ori ei innostuisi kiihdyttelemään turhia, kun sen tehtävä ei ollut mennä mahdollisimman kovaa, vaan lämmitellä ja purkaa energiaansa hillitysti. Feranna muuttui kuitenkin taas epäluuloiseksi, kun kutsuin sen luokse ja sovittelin sen aiemmin kieltämää möhkylää orin selkään. Ovelana kettuna Feranna yritti väistää satulaa ja kääntää takamustaan poispäin, jotta en pääsisi käsiksi orin selkään. “Et oo tosissas”, naurahdin vähän epätoivoisena, kun hevonen ei vain suostunut antamaan minun laittaa satulaa sen selkään. Vasta komennettaessa se jäi aloilleen ja sain rungottoman satulan sen selkään. “Oota vaa ku me pistetää joku ratsastaa sulla”, varoitin Ferannaa tulevasta, kun se oli kovasti jo satulaa vastaan.

Jatkoin nuoren orin juoksuttamista, kun sillä vihdoin oli rungoton satula huopineen selässään. Ensin ori ei meinannut millään tehdä, mitä käskettiin, mutta lopulta se rupesi ensin varovasti kävelemään ympyrällä, ja kun se hiljalleen vähän tottui satulaan, uskalsi Feranna jopa reipastaa tahtia ja kävellä vähän rivakammin. Pari raviaskeltakin sain maaniteltua esiin, mutta sen enempää oriista ei irronnut tällä kertaa. En halunnut ruveta pakottamaan, vaan annoin orin pysyä käynnissä, kunhan se piti tahtinsa reippaana. Feranna oli tutustunut tavalliseen yleissatulaan kuluneen parin kuukauden aikana, jolloin se oli saanut nuuhkia maassa olevaa satulaa, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun sillä oli satula selässään. Vaihdoin pari kertaa suuntaa ja yritin vielä kerran saada pari raviaskelta esiin, ennen kuin pyysin orilta vähän rennompaa käyntiä ja lopulta pysähdystä. Riisuin rungottoman satulan huopineen ja annoin Ferannan kävellä vielä loppukäyntejä melkein kaksikymmentä minuuttia, jonka jälkeen talutin sen takaisin talliin.

“Kyllä susta vielä hieno hevonen saadaan”, lepersin Uljaalle Mustalle lempeästi, kun se seisoi nauttimassa vielä nopeasta harjaustuokiosta. Hieroin sitä taas kumisualla, mistä se näytti todella pitävän, ja suin sen sitten nopeasti läpi pölyharjalla. Talutin Ferannan karsinaansa, riisuin sen riimun ja narun, ja suukotin orin turpaa nopeasti, ennen kuin se väittäisi vastaan, olihan se kuitenkin kova poika. “Hyvää yötä, rokkistara.”
virtuaaalihevonen / virtuaalitalli
© VRL-08942, varusteet Equestrian PRO